Talokanta

Kaivosteollisuus ei ole pysyvää, kuten jokin uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntävä teollisuus. Tästä syystä kaivosteollisuudessa on yleensä vältetty pääomia nieleviä sijoituksia, ellei voida olla varmoja esiintymän kannattavuudesta myös pitkällä tähtäyksellä. Tämä on merkinnyt yleensä tinkimistä työntekijöiden mukavuutta ja viihtyvyyttä lisäävissä asioissa. Tässä mielessä Vuoksenniska yhtiötä ei voida pitää kitsaana. Toisaalta yhtiön oli pakko houkutella työväkeä korpikaivokseensa aikana jona työvoiman saanti oli kaikkea muuta kuin helppoa.

Sivu on keskeneräinen talotyyppien osalta, tulossa vuoden mittaan...!

Kaivosalueella voidaan arvioida asuneen suurimman tuotannon aikana n. 1000 henkeä. Luku on saattanut ajoittain nousta suuremmaksikin. Tarkkoja lukuja ei ole ollut käytettävissä. Kaikki työssä olleet eivät asuneet yhdyskunnan alueella vaan huomattava osa kävi kauempaa Mätäsvaarassa työssä. Kaiken kaikkiaan yhtiön omistuksessa on 347,6 ha maata, josta 230 ha tuottavaa metsää. Rakentamisen jakaa rautatielinja kahtia. Yhdyskunta rajoittuu etelässä Mätäsvaaran, vaaroihin, harjanteisiin ja pohjoisessa purolaaksoon, jonka puro virtaa Rautatien pohjoispuolella. Idästä länteen lukien sijaitsevat tehdasrakennukset: rikastuslaitos, murskaamo ja verstas, sen jälkeen hallintorakennukset: konttori, klubi, terveystalo, konttoristien asuntoja sekä mestarien asunnot. Hieman luoteeseen päin sijaitsee ryhmä, jossa ovat johtajien asunnot sekä kaksi taloa, joissa on virkamiesten asuntoja. Mätäsvaara - Vieki -tien läntisellä puolella on ryhmä työläisten asuntoja. Rautatien eteläpuolella on varsinainen kaivosalue monttuineen, kaivostupa sekä sen jälkeen Lieksa Nurmes -tien varressa työläisten ja työnjohtajien asuntoja, työläisten ruokala, toimitalo, voimalaitos, kauppoja sekä jälleen runsaasti työläisten asuntoja. Johtaja Zeidlerin mukaan Mätäsvaarassa oli yhteensä 83 asuinrakennusta, joissa 110 huoneistoa vesijohtoineen ja viemäreineen sekä suuri osa myöskin varustettuna keskuslämmityksellä. 23 teollisuusrakennusta ja 2 huoltorakennusta. Lisäksi on vedetty vesi- ja viemärijohtoja yhteensä 8,2 km sekä rakennettu 3 km normaaliraiteista rautatietä ja 5,7 km maantietä.

Ratavartijantalo,Varpasentie.Tämä kaunis hirsinen Vr-tyyppitalo on 20-luvulta ja jäi maantien varteen, kun rata oikaistiin nykyiselle paikalleen. Taloryhmään kuuluu myös sauna, pieni varasto/ navetta sekä maakellari.

Taloja,Aliinankuja

Turusentalo,Siilotie

Vintturiparakki,hissipiha

Huoltoparakki,hissipiha. Tässä parakissa oli pukukaapit ja peseytymistilat kaivosmiehille

Kaivoshissirakennukset seisovat kuilujen päällä hissipihalla. Hisseistä oikealla henkilöhissi ja vasen malmihissi. Pieni lautavaja henkilöhissin takana on vielä pystyssä. Siitä kulkivat kaivosmiehet . Vain betoniset jalustat ovat hisseistä muistona

Viekki, vanha asema, on luultavasti myös 20-lukulainen hirsirakennus.
Valitettavasti tämä kaunis asema purettiin 60-luvulla tuntemattomasta syystä .

Työnjohtajientalo,Siilotie

Rivitalo,Varpasentie

Höyryvoimalaitos,Viekintie. Sementtitiili/betonirakennus piippuineen. Se piti sisällään Stahl-turbiinin ja Yarrow-kattilan.
Piippu kaadettiin 50-luvun alussa ja samalla rakennuksen kyljessä ollutta rakennetta madallettiin

Herrojen klubina tunnettu

Esikuntatalo sijaitsi vaaralle nousevan tien varrella ja oli yksi ensimmäisistä isoista hirsitaloista.

Lääkärintalo,Siilotie on yksi kolmen samantyyppisen talon ryhmästä. Näissä lautarakenteisissa taloissa on omat pannuhuoneet, aikanaan oli vapaakiertoinen keskuslämmitys, useilla huoneilla varustetut talot muodostivat puoliskoiden peilikuvat.

Pesularakennus,Siilotie, sementtitiilinen rakennus jossa vintillä pyykkien kuivaustila ilmanvaihtoritilöin.

Arkkitehti Alvar Aallon toimiston ja Ahlströmin Varkauden talotehtaan valmistamat elementtitalot muodostavat Varpasentie Nurmeksen puoleisen pään ehjän kokonaisuuden. Taloissa oli vapaakiertoinen, hellan kautta lämpiävä vesipatterilämmitys

Parakkikouluja oli kaivoksen aikana tiedon mukaan kaksi. Ne olivat myös lautarakenteisia.

Olemme keränneet tähän talotyyppejä Mätäsvaarasta ja tietoja niistä. Alueen kiinnostava ja monimuotoinen talotyypistö pitää sisällään myös kuuluisan suomalaisen arkkitehti Alvar Aallon ja hänen suunnittelutoimistonsa tuotteita, Ahlströmin talotehtaan valmistamia elementtitaloja, ns.lamellitalot. Puumies-lehti ja Ritva Varis on tehnyt mainion artikkelin tästä aiheesta v. 2007. Kun kaivos lopetettiin vuonna 1947, alettiin taloja purkaa, tarvikkeiksi tai siirtoon. Esimerkiksi Haverin kultakaivoksen alueella on Mätäsvaarasta siirrettyjä taloja. JT/ huomautus.

Perheelliset mätäsvaaralaiset olivat asunnon suhteen paremmassa asemassa kuin naimattomat. Naimattomat miehet asuivat parakeissa tai ympäristön taloissa. Terveydenhoitohenkilöstöä, konttorin naisia ja opettajaa varten oli hieman parakkia parempi asuntola. Eräänlaisena vastaanottoasuntolana toimi alueen vanhin rakennus, esikunnaksi kutsuttu hirsinen rakennus siipineen. Asukkaiden mielestä yhtiö peri vuokraa asunnoistaan tuon ajan hintatasoa ajatellen varsin kohtuullisesti. Yhtiön maksamat verot omistamistaan kiinteistöistä olivat vähäiset verrattuna kaivoksen veroihin. Vero vaihteli 1800 - 5000 mk vuodessa. Kiinteistötulot vaihtelivat n. 18 000 - n. 63 000 mk vuodessa.